PARTACOLLIE

 

 

KÄYTTÖTARKOITUS JA RODUN HISTORIA

Partacollie on skotlantilainen pitkäkarvainen iloinen, toiminnanhaluinen ja liikunnallinen paimenkoira. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut lammas- ja karjalaumoja kuljettava paimenkoira sekä Skotlannin haasteellisilla rinteillä lammaslaumojen kokoaminen. Partacollie on keskikokoinen, vilkas, kestävä, ketterä ja hyvin sosiaalinen rotu. Rodun syntyhistoria on hämärän peitossa, mutta samankaltaisia karvaisia paimenkoiria on tavattu ympäri maailmaa, erityisesti vuoristoisissa maissa. Ensimmäinen tunnettu partacollien rotumääritelmä on jo vuodelta 1891 ja ensimmäinen rotujärjestö perustettiin 1912. Koko Britannian käsittävä rotujärjestö perustetiin v. 1955. Monen muun rodun tavoin oli rotu kuolla sukupuuttoon II maailmansodan aikaan mutta onneksi rouva G.O. Willison kiinnostui rodusta ja alkoi päämäärätietoisen kasvatustyön Bothkennar kennelnimellä. Suomeen ensimmäinen partacollie tuotiin vuonna 1957 ja ensimmäinen rodun pentue syntyi Suomessa kaksi vuotta myöhemmin Hopearannan kenneliin.

 

LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN

Partacolliet tulevat yleensä hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja rakastavat ihmisiä. Iloisesta ja ystävällisestä luonteestaan huolimatta partacollie tarvitsee peruskoulutuksen. Se on hyvin älykäs ja sopii monenlaiseen harrastukseen mm. agilityyn, tottelevaisuuteen ja Rally-tokoon. Paimennusharrastus on viimevuosina lisääntynyt ja rodulla on myös PK-oikeudet. Tämän lisäksi partacollie on suosittu koiranäyttelyrotu. Partacollie nauttii kaikesta toiminnasta ja tyypillistä partacollien luonteelle on olla aina ns. pilke silmäkulmassa. Innostuessaan se saattaa haukkua riehakkaastikin ja sille tulee pennusta lähtien opettaa millaista käytöstä siltä edellytetään. Paimenkoirana sen kouluttaminen on melko helppoa, jos vain kouluttamisen alkeet ovat hallussa. Ohjaajan täytyy olla selkeä ja määrätietoinen.

 

TERVEYS

Rotu kuuluu PEVISA:an ja jalostukseen käytettävät yksilöt tulee tutkia lonkkien ja kyynärien osalta. Perinnöllisistä sairauksista yleisin on lonkkaniveldysplasia, mutta rodun tilanne on parantunut vuosien saatossa. Rodussa esiintyy myös joitain autoimmuunisairauksia. Silmäpeilauksessa ilmeneviä silmäsairauksia rodulla ei ole juurikaan esiintynyt. Rakenteeltaan rotu on peruskoira, sillä ei esiinny mitään rakenteellisia terveysongelmia.

 

TURKKI

Pitkäkarvaisena rotuna turkki vaatii säännöllisen hoidon. Turkki on kaksinkertainen. Päällyskarva on karheaa ja noin 20-30 cm pitkää. Pohjavilla on pehmeää ja tuuheaa. Turkki ei saa olla liioiteltu eikä peittää koiran ääriviivoja vaan korostaa niitä, antaen partacollielle sen kauniit pehmeät linjat. Turkki vaatii ahkeraa harjaamista kun pentuturkki vaihtuu aikuisen karvaan. Aikuisen turkki pysyy kunnossa, jos se harjataan perusteellisesti 1-2 viikon välein.  Rodussa esiintyy neljää väriä; musta, ruskea, sininen ja hiekka. Kaikki valkoisin värimerkein tai ilman niitä. Yleisin väri on musta valkoisin merkein. Rodussa on myös ns. haalennusgeeni eli harmaantumistekijä vallitsevana, joten lähes kaikki vaalenevat pentuväristään tultuaan aikuisiksi. Aikuisen koiran turkin värissä voi olla lukuisia eri sävyjä eri ikäkausina.

 

MILLAISELLE IHMISELLE PARTACOLLIE SOPII

Partacollie on erinomainen perhekoira ja harrastuskoira, joka ruumiinrakenteensa ja luonteensa puolesta sopii monenlaiseen harrastamiseen. Paimenkoiralle tyypillisesti se viihtyy parhaiten laumansa parissa ja se ei sovellu tarhakoiraksi runsaasta turkistaan huolimatta. Partacollie sopii erinomaisesti ihmiselle, joka nauttii iloisesta ja vauhdikkaasta tekemisestä niin harrastuksissa kuin kilpailutoiminnassakin.

© 2015 Suomen Partacolliet ry

  • Facebook App Icon
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now